PEEKABOO – AFRIKKAA LÄHELLÄSI

Afrikkafanitukseni sai alkunsa poikasena luetuista Tarzan -kirjoista. Joskus kirjoitettu sanakin voi siis vaikuttaa, jopa elämää mullistavasti. Varmaan muillakin apinoilla on vastaavia kokemuksia – voisi kuvitella, että vaikkapa Raamattu tai Koraani ovat ohjailleet monien maallista taivallusta. Afrikan, siis sen Saharan eteläpuolisen, maaperälle astuminen on ainakin minulle ollut aina vaikuttava kokemus, koska jollakin ydinjatkostasolla siinä tuntee saapuvansa kotiin. Ehkä meillä on geeneissä vielä muistijälki lajin syntymäpaikasta, samanlainen kuin muuttolinnuilla, jotka osaavat takaisin syntymäluodolleen tai kolopuulleen. Olen kuullut muidenkin kertovan samanlaisista tuntemuksistaan. Olemme häviäjien sukua Kun tulemme Kampalan lentokentälle, saavumme siihen paratiisiin, josta vahvemmat apinaserkkumme meidät miljoonia vuosia sitten karkottivat, pois sademetsän turvasta … Jatka artikkeliin PEEKABOO – AFRIKKAA LÄHELLÄSI

APINAMUISTIN PITUUS

Naaraita pitäisi kuulema saada lisää päivälehtien päätoimittajiksi. Siksikö, että sensuuria saataisiin Suomeen lisää? Suomenmaan naaraspäätoimittaja Pirkko Wilen ensiksi sensuroi Rainer Frimanin kriittisen kirjoituksen ja antoi päälle potkut. Rainerin ongelma on tietysti se, että hän on mies ja kaiken päälle mustalainen. Historian selittämisestä ja ”tutkimisesta” leipäänsä repivät perustelevat olemassaoloaan sillä, että pitäähän apinoiden tuntea menneisyytensä voidakseen välttää aikaisempien sukupolvien virheet. Oletko koskaan kuullut surkeampaa puolustelua verorahojen väärinkäytölle? Historioitsijoiden jos kenenkään pitäisi tietää, ettei apina koskaan opi mitään. Ei ainakaan aikaisemmista virheistään eikä ainakaan laumatasolla. Kun nyt joka puolella huudetaan julkisen sektorin tuottavuuden perään, niin eiköhän lopeteta ensimmäisenä kaikki historian kaivelu. Apinat … Jatka artikkeliin APINAMUISTIN PITUUS