KESÄN KOHOKOHTIA: Harri Tapper

Hiljaisena mies metsään menee ja mykkänä sieltä palaa. – Harri Tapper Aamuyöllä oli satanut, mutta kymmenen aikaan helleraja jo paukkui. Oli kesä kolme vuotta sitten. Aamupalan jälkeen suuntasimme suosikkinaaraani kanssa Saarijärvelle. Oli kesän viimeinen mahdollisuus käydä Juholassa, joka on Tapperin taiteilijaveljesten kotitalo. Se siirtyi parikymmentä vuotta sitten Saarijärven kaupungille. Samoihin aikoihin perustettiin Tapperien Taideseura. Meillä kävi melkoinen tuuri, sillä Juholan portailla oli vastassa itse Harri Tapper, armoitettu kirjailija ja sanankäyttäjä. Vaimonsa keitti meille kahvit viimeisen päivän kunniaksi, eivätkä he huolineet edes pääsymaksua periä. Muita turisteja ei näkynyt, eikä niitä ilmestynyt koko vierailumme aikana, joten Harri uhrasi meille puolitoista tuntia elämästään! … Jatka artikkeliin KESÄN KOHOKOHTIA: Harri Tapper

IHANAA KRISTA, IHANAA!

Välillä näytti jo siltä, että pikkupimut äänestävät vikkelillä sormillaan ja isiensä rahoilla Diandran voittoon ohi kaikkien parhaiden UMK -finaalibiisien. Mutta usko demokratiaan hiippaili etuviistoon, kun Krista Siegfrids sentään valittiin päihittämään ruotsalaiset heidän omalla toukokuisella euroviisuareenallaan. Hieno osoitus siitä, kuinka suomalaiset sittenkin uskaltavat kannattaa poikkeuksellista lahjakkuutta, iloisuutta ja epätyypillisen räväkkää esiintymistä. Hyvä Suomi, loistavaa Krista! Tietysti olen tietoinen siitä, että demokratia näyttää demokratialta vain silloin, kun oma mielipide voittaa… Lööppilehti uutisoi tänään, kuinka ruotsalaiset jo sotkeutuvat suomalaisten sisäisiin asioihin. Kuinka ollakaan, äänessä oli taas kirjailija. Vähitellen rupeaa jo näiden kirjailijoiden ylivalta tympäännyttämään. Maailmalta sentään löytyy tonnikaupalla paljon tärkeämpienkien ammattien edustajia. David … Jatka artikkeliin IHANAA KRISTA, IHANAA!

SAAMAMIES JUHANI AHO

Tänään oli kummallinen päivä. Apinapolulle lähtiessä lajitovereita näkyi enemmän kuin koskaan. Joka puolella tuntui pyörivän eri-ikäisiä apinoita koirien ja lastenvaunujen seassa. Häkellyin niin, etten ymmärtänyt heitä edes laskea, mutta pitkälti toistakymmentä arvelen. Puolen tunnin kuluttua samoilla sijoilla leikki vain kaksi urospentua, mäkeä olivat pulkalla laskemassa. Aivan erityinen vuosi päättyi noin viikko sitten sitten. Tavallisen normiapinan aivoituksiin se ei silti tainnut kovin syvällisesti porautua. Monelle ehkäpä ainoa kosketus juhlavuoteen on ollut radiosarja Välskärin kertomuksia, josta olemme Esko Salervon loistavalla luentataidolla saaneet nauttia koko viime vuoden. Areenassa on kuunneltavana jo 272. osa. Teoksen suomensi aikoinaan suurmiehemme Juhani Aho, joka sukuineen on jäänyt … Jatka artikkeliin SAAMAMIES JUHANI AHO

PURISTELUA

Kädenpuristus on meilläpäin maailmaa tuntemattomasta kanssa-apinasta välittyviä ensimmäisiä aistikokemuksia. Useimmiten siitä ei jää mitään erityistä mielikuvaa, ellei sitten kohdalle satu kättelijöiden ääripään edustaja. Löysä lahna sujauttaa kätensä kuin elottoman patakintaan. Sehän ei tee mairittelevaa vaikutusta. Koska nämä tapaukset ovat useimmiten naaraita, mieleen tulee väistämättä ajatus, että samanlaisia ovat varmaan sängyssäkin. Toisessa ääripäässä rouskuttavat urokset, joille on jäänyt päälle tarve murskata kaikki tielleen osuvat kivenmurikat – epähuomiossa siinä sitten rouskuvat lähimmäisten käpälätkin. Voisi ajatella, että myös niihin mielikuvattomiin kättelyihin sisältyy alitajuinen viesti, jonka joku reseptori jossain aivojen sopukassa noteeraa pannen tarvittavat hormonit liikkeelle, vaikkemme sitä itse tajuaisikaan. Niin paljon meissä on … Jatka artikkeliin PURISTELUA

EPÄKORREKTIA TAIDETTA

Euroviisuista kirjoittaessani törmäsin muutamaan vähättelevään ”asiantuntija”kommenttiin, joiden mukaan Saksan voittajakappale oli yksinkertaista europoppia. Samanlaiseen ylemmyydentuntoiseen mitätöintiin syyllistyivät myös suomalaiset viisujuontajat Jaana Pelkonen ja Asko Murtomäki, jotka eivät halunneet ymmärtää Romanian vahvaa esitystä. Heille jotain ihanaa olivat Irlannin ja Islannin tapaiset uikutukset. Väkisin tuli mieleen kysymys, onko ylensyöneitä naarasesiintyjiä lohdutettava ylitsevuotavalla kehumisella. Kuinka sattuikin niin, että juuri saarivaltioiden (ml. Maltan pistelady) edustajat olivat kuin samassa suolessa turvotettuja makkaroita? Tällainen musiikin arvottaminen omien mielipiteiden mukaan ei tietysti ole mitään uutta. Länsimainen (!) klassinen musiikki on edelleen edustavinaan jotain korkeakulttuuria – ikään kuin kulttuuria voisi tällä tavalla arvottaa. Jokin (pieni mutta elitistiseksi itsensä … Jatka artikkeliin EPÄKORREKTIA TAIDETTA

KIRJA ROVIOLLA

Tänään pilvet viistävät maata. Kaikki kastuu. Polulla vastaan astelee ala-asteelta kotiin palaava urospentu taiteillen sateenvarjonsa kanssa niin kuin vain testosteronialtistukselle joutuneet aivot saattavat keksiä. Selässä reppu, jossa istuu Puma. Joko puumanaisten fanitus on levinnyt näin nuorten uroiden keskuuteen? Ainakin urospuoliset apinat syyllistyvät silloin tällöin – tai siis oikeastaan jatkuvasti – kuvittelemaan olevansa erittäin hyviä, ellei täydellisiä. Siitäkään ei voi syyttää muuta kuin testosteronia. Mutta onneksi aina välillä putoaa hetkeksi todellisuuteen. Yksi tällainen herättelijä on YLE:n radiokanavilla kuultava ohjelma Miten minusta tuli minä. Siinä esitellään toinen toistaan loistokkaamman uran tehneitä apinoita. Näitä kertomuksia on ilo kuunnella. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka … Jatka artikkeliin KIRJA ROVIOLLA