URHEILUKESÄ

Simpanssifilosofiaa tavailleet ovat varmaan jo huomanneet, etten ole urheiluhullu. En siis ole saanut orgasmeja viimekesän runsaasta urheilutarjonnasta, joka sivustakatsoen on ollut varsin riittävää. On ollut potkupalloturnetta, yleisurheilun EM -viihdettä jopa täällä Helsingissä, Suurajoja, kahdenlaisia olympialaisia ruuhkaisessa Lontoossa, Kalevankisoja, Ruotsi-maaottelua. Varmaan monta tapahtumaa jäi mainitsematta, ihan sama. Vaikken jaksa hikikarpaloista innostua, en silti ole urheilunvihaaja. Vihapuhe on kummallinen ilmiö. Siihen tuntuvat syyllistyvän erityisesti itseään äärisuvaitsevaiseksi mainostavat. Heidän mielestään Suomessa on kaikki niin hyvin, ettei mitään saa kritisoida. Jos sanoo, että urheilua pursuilee liikaa kustantamastani Yleisradiosta tai että urheilusivuja on tarpeettoman paljon tilaamassani sanomalehdessä, heti jostain syöksyy paikalle urheilun uskonnokseen ominut soturi, … Jatka artikkeliin URHEILUKESÄ