PEEKABOO – AFRIKKAA LÄHELLÄSI

Afrikkafanitukseni sai alkunsa poikasena luetuista Tarzan -kirjoista. Joskus kirjoitettu sanakin voi siis vaikuttaa, jopa elämää mullistavasti. Varmaan muillakin apinoilla on vastaavia kokemuksia – voisi kuvitella, että vaikkapa Raamattu tai Koraani ovat ohjailleet monien maallista taivallusta. Afrikan, siis sen Saharan eteläpuolisen, maaperälle astuminen on ainakin minulle ollut aina vaikuttava kokemus, koska jollakin ydinjatkostasolla siinä tuntee saapuvansa kotiin. Ehkä meillä on geeneissä vielä muistijälki lajin syntymäpaikasta, samanlainen kuin muuttolinnuilla, jotka osaavat takaisin syntymäluodolleen tai kolopuulleen. Olen kuullut muidenkin kertovan samanlaisista tuntemuksistaan. Olemme häviäjien sukua Kun tulemme Kampalan lentokentälle, saavumme siihen paratiisiin, josta vahvemmat apinaserkkumme meidät miljoonia vuosia sitten karkottivat, pois sademetsän turvasta … Jatka artikkeliin PEEKABOO – AFRIKKAA LÄHELLÄSI

PAHAN MIELEN KUPLAT

Näin helppoa on miehen raiskaaminen. Naisen tarvitsee vain sopertaa häpyhuuliensa välistä joku nimi ja sana raiskaus. Tukholman päivystävä syyttäjä julkistaa heti pidätysmääräyksen ja kysyy vasta sitten, oletkos tosissasi. Kun pääsyyttäjä Eva Finne seuraavana päivänä peruu määräyksen aiheettomana, rikos on jo tapahtunut. Tällä kertaa Julian Assange saa kärsiä loppuikänsä vähintään yhtä karmeista traumoista kuin ”oikean” raiskauksen uhri. Apina ei vaan voi ymmärtää. En ymmärrä, miksi homopareista ylipäätään pitää keskustella. Erityisesti en ymmärrä, miksi omalla uskonnolla ja ennakkoluuloilla pitää lyödä lähimmäisiä kalloon. Mitä se kenellekään kuuluu, miten päin, missä asennossa ja kenen tai keiden kanssa itse kukin apina sattuu eritteitään vaihtamaan tai … Jatka artikkeliin PAHAN MIELEN KUPLAT

PURISTELUA

Kädenpuristus on meilläpäin maailmaa tuntemattomasta kanssa-apinasta välittyviä ensimmäisiä aistikokemuksia. Useimmiten siitä ei jää mitään erityistä mielikuvaa, ellei sitten kohdalle satu kättelijöiden ääripään edustaja. Löysä lahna sujauttaa kätensä kuin elottoman patakintaan. Sehän ei tee mairittelevaa vaikutusta. Koska nämä tapaukset ovat useimmiten naaraita, mieleen tulee väistämättä ajatus, että samanlaisia ovat varmaan sängyssäkin. Toisessa ääripäässä rouskuttavat urokset, joille on jäänyt päälle tarve murskata kaikki tielleen osuvat kivenmurikat – epähuomiossa siinä sitten rouskuvat lähimmäisten käpälätkin. Voisi ajatella, että myös niihin mielikuvattomiin kättelyihin sisältyy alitajuinen viesti, jonka joku reseptori jossain aivojen sopukassa noteeraa pannen tarvittavat hormonit liikkeelle, vaikkemme sitä itse tajuaisikaan. Niin paljon meissä on … Jatka artikkeliin PURISTELUA

AMPPARIKESÄ

Nam. Viimeinkin mansikkamaitoa. Kohta se on jo kausi lopussa ja vasta nyt löytyi mansikoita. Ei, en nyt tarkoita metsämansikoita, joita sentään on ollut normaaliin tahtiin, vaan ihan puutarhasellaisia. Ollaan oltu tien päällä ja aikataulut ilmeisesti iltavoittoisia. Ihan oikeasti ei ole tullut mansikoita vastaan. Joku direktiivi on varmaan syyllinen siihen, ettei tienvarsien levähdysalueilla ole näkynyt ainuttakaan mansikanmyyjää. Vai onko porukka jo niin mukavuudenhaluista, ettei kukaan jaksa istua tienaamassa verottomiakaan euroja? Mansikat ovat melkein parasta suuhunpantavaa, mitä tiedän. Monta vuotta piti kärsiä mansikanpuutteesta lääkärin kiellettyä senkin nautinnon liian vaarallisena. Ja nyt sitten, kun lupa olisi, mansikat ovat hakusassa. Suomi ikään kuin nukahtaa … Jatka artikkeliin AMPPARIKESÄ

VOIKO VITUTUKSEEN KUOLLA

Voi mikä talitinttien laulukuoro tänään tervehtikään apinapolulle astujaa! Yöstä siis selvittiin hengissä siitäkin huolimatta, ettei nukkumaanmeno sujunut aivan konseptin mukaisesti. Kaikki alkoi olla jo valmista sänkyyn hyppäämistä varten kun muistin, että pyykit ovat vielä koneessa. Eikun törttöilemään. Painoin väärää nappulaa ja kone aloitti pesun uudestaan alusta. Ei auttanut virran katkaisukaan, luukku pysyi säpissä. Siinä vaiheessa ei tullut mieleen ruveta plaraamaan ohjekirjoja. Verenpaine oli jo noussut oranssille. Pyörittelin ohjelmanappulaa ja löysin linkouksen kuvan. Jospa sen jälkeen luukku aukeaisi, simsalabim. Siispä kokeilu päälle. Heti tietysti tajusin, että naapurioksilla nukuttiin jo makeasti eikä linkouksen ääni hiljaisessa metsässä ole niitä kaikkein ihanimpia tuutulauluja. Asteikko … Jatka artikkeliin VOIKO VITUTUKSEEN KUOLLA

PALA PARATIISIA TERASSILLASI

Uppoamattomaksi rakennettu Titanic törmäsi neistsytmatkallaan jäävuoreen ja upposi Atlantin syvyyksiin. Samaan paikkaan päätyi putoamattomaksi suunniteltu Airbus ilmeisesti hajottuaan rajuilman keskellä. Tätä kirjoittaessa myrsky riehuu ulkona. Sähkö onneksi tulee vielä töpselistä, mutta tuhansissa muissa paikoissa on siirrytty hetkeksi 1800 -luvulle. Ja nämä ovat vain pieniä näyttöjä luonnonvoimien mahtavuudesta. Jos joku supertulivuori päättää purkautua, voimme unohtaa ihmisen roolin ilmastonmuutoksessa ja monen muunkin itseriittoisen ajatuksemme luomakunnan herruudesta. Me ihmisapinat olemme edelleen yhtä lailla hoomoilasina luonnonvoimien edessä kuin esi-isämme kymmenen miljoonaa vuotta sitten, kun he puiden oksilla kaatosateessa kyyhöttäen seurasivat salamoiden ilotulitusta ja katkeilevien puiden ryminää. Joskus salama saattoi tappaa puolet laumasta, jos se … Jatka artikkeliin PALA PARATIISIA TERASSILLASI

KOULUTERRORISMI

Viime vuonna Suomen pysäytti Jokela, tänä vuonna Kauhajoki. Mikä pysäyttää meidät ensi vuonna? Suruliputus heijasti kansakunnan tuntoja ja yritti edes hieman lohduttaa terroristin uhreiksi tavalla tai toisella joutuneita. Samalla se yleisellä tasolla kertoo tunteiden rajoittumisesta omaan laumaan. Kansakunta yrittää olla nykyajan laumamme. Se tarkoittaa myös sitä, että muiden laumojen tragediat koskettavat meitä sitä vähemmän, mitä kauempana ne sijaitsevat. Kerrankin Suomi oli kansainvälisten uutisten pääaiheena. Kunnia ei ole mairitteleva, kun kaikelle maailmalle kerrotaan, että maassamme on kolmanneksi eniten aseita asukaslukuun suhteutettuna – siis koko maailmassa. Tästä taitaa nyt tulla aika pitkä juttu. Koettakaa kestää. Aihekin tosin on sen arvoinen. Mutta valitettavasti tätäkään … Jatka artikkeliin KOULUTERRORISMI